12.4.2017

Tuothan kevät hyvät tuulet tullessasi.

Tänään räntäsateessa minun teki mieli fiilistellä kevättä. Päädyin katselemaan valokuvia menneiltä huhtikuilta. Kevät on joka vuosi saapunut ujon varmasti. Nytkin se jo kurkistelee. Viikonloppuna kotipihassa avautuivat sinivuokot ja aamulla västäräkki hyppi iloisena yli tien. Muutama aurinkoinen ja lämpöinen päivä vielä, niin kevät ottaa hurjan loikan kohti vehreyttä. 

 Keväässä on uuden alkua. Jännitän, mitä tämä kevät ja lähiviikot tuovat tulleessaan. Tuovatko apurahahaut tai työhakemukset tulosta? Mitä polkuja tästä keväästä löytyy? Oikeasti olen ollut ja olen aivan liian stressaantunut.

Lueskelin taannoin edellistä Kunto plussa lehteä, jossa oli osuvasti testi "Pingotatko liikaa?". Tulos oli huikeasti täydet 18 pistettä. Se oli silloin ennen väikkärin esitarkastusta. Tänään saisin ehkä vähän huonommat/paremmat pisteet. "On tärkeää raivata tilaa rentouttavalle ja palauttavalle vapaa-ajalle ja päästä oravanpyörästä, johon olet joutunut tai joutumassa.", testi kertoi.

Pikkasen pistää jo stressaamaan tämä oma stressaaminen ja hermoilu. Rennommalla otteella saisi satavarmasti enemmän aikaan. Voin toki syyttää tuota väikkärin viimeistelyvaihetta, jonka vuoksi aivot on käyneet ylikierroksilla, ja ainaista epävarmuutta työpaikasta. Mutta ehkä nekin sujuisi helpommin, kun ei olisi koko ajan kuin joku räjähdysvalmis maamiina.

Ärsyttää, koska oikeasti haluaisin olla sellainen positiviinen, impulsiivinen, rento ja hyvinvoiva. Oi kevät tuothan hyvät tuule tullessasi!


 Kaikenlaista kivaa tässä keväässä on ohjelmassa, vaikka epävarmuustekijät jyskyttävätkin inhottavasti.. Tässä kuussa pääsen pitämään esitelmää Satakunnan Historiallisen Seuran seminaariin.

Yksi iloinen yllätys oli kuntavaaleissa saamani äänimäärä. Sain 78 ääntä, vaikka kampanjani oli totaalisen mitätön, johtuen väikkärin viimeistelystä. Vaikka äänisaalis ei minua valtuustoon toki lennättänyt, aion olla äänimääräni arvoinen ja jatkamaan wannabe-maailmanparantajan polullani.


2 kommenttia :

  1. Hienot kuvat, oi oi! Ja kyllä se niin on, että keskeneräisyys on todella stressaavaa, kuten myös monen asian meneillään olo. Vaikea siinä on leijua coolina seassa. Tiedän totisesti, että olisi helpompaa suhtautua keveämmin ja vähemmällä stressillä, mutta MITEN sellainen onnistuu? Tsemppiä ja luottoa siihen, että sinun tiesi löytyy!

    VastaaPoista