6.4.2016

Itsensä voittamisesta.






Niin mahtavaa, että aamut ovat valoisia! Jotenkin sitä kokee olonsa valoisammaksi ja pirteämmäksi. "Enhän minä vielä mikään kääpä vielä ole",  pohdiskelin aamulla kulkiessani erään puun ohi. Keväässä on uskomaton voima. Mikä uskomaton voima piilee puiden silmuissa, jotka joka päivä muuttuvat enemmän ja enemmän vihreiksi. Katselin taas taivasta puiston puiden läpi ja kuuntelin citylintujen laulua. Pikkulintujen laulukuoroon yhtyi tänään pari rastasta.

Olen päättänyt opetella itseni voittamista. Ei vain niin, että vapautuisin tekemään asioita, joita en koskaan olisi uskonut tekeväni, vaan myös oppia haastamaan oman ajatteluani.

Ensinnäkin. Kuinka paljon jää kokematta jos aina ajattelee, että eihän minusta ole tuohon? Kuinka paljon toimintaamme ja elämänpolkuamme ohjaa kaavoihin jämähtänyt määrittely omasta itsestään? Tämä ajatus tuntuu nyt mietityttävän minua suuresti jatko-opintojen aikakauden lähestyessä hitaasti, mutta varmasti loppuaan. Yht' äkkiä en tiedäkkään, mihin suuntaan tulevaisuuteni ammatillinen polku vie tai minne suuntaan haluaisin sen vievän. Tämä ajatus pohdituttaa minua myös ajatellessani terveellisempiä elämäntapoja ja kuntoiluun panostamista. Pohtiessani uuden lajin kokeilemista, huomaan liian helposti pohtivani - onko minusta oikeasti tähän. 

Toiseksi. Tiedämmekö vai luulemmeko vain tietävämme. Luin eilen Savon Sanomien verkkosivuilta Arman Alizadin haastattelun liittyen hänen uuteen ohjelmaansa. Mieleeni jäi lause, jonka Alizad oli kuullut  oppi-isältään opiskellessaan vaatturiksi: "Pahinta on, kun ihminen puhuu asiasta varmuudella, jonka antaa täydellinen tietämättömyys." Tämä lause on niin totta. Se on asia mikä minua ärsyttää ihmisissä, se on asia, joka ärsyttää minua itsessäni.  Ja kyllä, juuri se, oman ajattelun ja tietouden haastaminen, onkin usein juuri sitä suurinta itsensä voittamista. Uskaltaa tunnustaa tietämättömyytensä, olla halukas oppimaan ja kuulemaan uutta avoimin mielin. Se on vaikeaa. Ihmiselle näyttää olevan helppoa syyttää muita tietämättömyydestä syyllistyen samalla itse siihen samaan ansaan. Arman Alizad on uskaltanut pakata reppunsa ja lähteä kysymään asioista suoraan niiltä, joita asiat koskevat.


Ei kommentteja :

Lähetä kommentti