29.12.2015

Talvinen päivä Kirjurinluodossa.


Joulunpyhät väistyivät ja tuli talvi. Lunta ei ole oikein nimeksikään (jokunen raesokeria muistuttava läntti siellä täällä), mutta joulukuun aurinko yhdessä pakkasen kanssa on tehnyt maisemista kuulaita.

Sunnuntaina aurinko houkutteli ulkoilemaan. Pulkaamäkeen ei täällä vielä pääse, joten suuntasimme Kirjurinluotoon Pelle Hermannin leikkipuistoon. Olisi varmaan täytynyt kiipeillä, pomppia ja liukua lasten mukana, sillä varpaathan plussakeleihin tottuneella seisoskelijalla palelivat. Joessa vesi oli aika korkealla. Jäistä ei vielä ollut tietoakaan. Noissa maisemissa ulkoillessa ei voi kuin olla onnellinen porilainen :)

23.12.2015

Kahdeskymmeneskolmas.


Hyasintti on vasta nupullaan. Lasten joululoma on alkanut. Koululainen sai eilen ensimmäisen todistuksensa.  

Viime päivät ovat menneet sisällä möhisten. Kolmivuotias on ollut kuumeessa, kovassa yskässä ja korvatulehduksessa. Äidin syliä on kaivattu. 

Kahdeskymmenestoinen.


Talvipäivänseisaus. Vuoden lyhin päivä. Ei tunnu talvelta. Edellispäivänä porissa tehtiin joulukuun lämpöennätys. Vuonna 2012 talvipäivänseisauksen päivänä oli talvi ja naapurin rännissä komeat jääpuikot. (Etsin talvea vanhoista valokuvista.)

19.12.2015

Yhdeksästoista.


Tätä tontuua on näemmä kuvattu joka vuosi. Vuonna 2013 tonttu tunnelmoi vanhojen kirjojen vieressä äitini vanhan penaalin päällä seisoskellen.

18.12.2015

Kahdeksastoista.


Viime vuonna jouluaattona oli lunta, muuten sitä ei oikein ollutkaan joulunaikaan. Pöydässä oli näemmä joulutorttuja ja seitankinkku. Jotain sellaista suunnitelmissa tänäkin vuonna. 

17.12.2015

Seitsemästoista.


Kuvamuisto muutaman vuoden takaa. Olkipukki on jälleen löytänyt paikkansa, mutta parta on harventunut. Ajan virtaa oli tonttukin kuulevinaan.

16.12.2015

Kuudestoista.



Viikonloppuna katselin kuinka nekalalaiset sorsat nauttivat sulasta vedestä. Tänään näin porilaisen vanhainkodin pihalla saunakukan kukkivan. 

14.12.2015

Neljästoista.


Pakkasta! Tämä kuva tosin on syksyn ensimmäisiltä pakkasaamuilta. 

Lumesta meillä ei ole tietoakaan. Pölystä sen sijaan on. Porissa ilman laatu kuulemma oli tänä aamuna erittäin huono. Voi kumpa sataisi lunta! Eilen ohi ajoi auto, jonka katolla oli lunta. Tänää ylitse lensi kaksi joutsenta. Sellaisia kaupunkilaisen luontohavaintoja :D


Kolmastoista.


Oho. En ollut sitten ikinä laittanutkaan eilistä kuvaa tulemaan. Tässä muisto edellisjoululta. Silloin jaksoin ja ehdin näperrellä kaikenlaista näemmä. Nyt heittelen joulukoristeita sinne tänne ehtiessäni. 

7.12.2015

Seitsemäs.



Seitsemän vuotias totesi: "En tykkää tällaisesta joulukuusta", ja katsoi ulos sateeseen. Hän on kokenut valkoisen joulun. Kolmivuotias ei taida edes yhdistää joulua lumeen, niin mustia ovat hänen tähän astisen lapsuutensa joulut olleet.

Minä kaipaan lunta. Kaipaan jäätimanttien loistetta. Tämän päivän kuvaksi valitsin parin vuoden takaisen jääkuvan.

6.12.2015

Kuudes.



Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Kuvassa on kansallismuseon torni. Siinä symbolisoituvat aika monet suomalaisuuden symbolit.


Muutama päivä sitten kirjoitin Facebookiini päivityksen, jossa kiinnitin huomiota tiede- ja koulutusvastaiseen ilmapiiriin. Toistankin nyt osin silloisia ajatuksiani. Suomen rakentumisen vaiheita tuntevan silmiin se näyttäytyy Suomen ja suomalaisuuden peruskiven louhinnalta. Kuinka tärkeää onkaan historia-, kulttuuri ja kulttuuriperintötietous! Kuinka vaarallista on historiattomuus! Humanististen tieteiden, kulttuurin ja taiteen merkitys suomalaisuuden rakentumisessa tuntuu noin muutenkin kovasti unohtuneen.

1800-luvulta peräisin oleva suomenkielinen kansakoululaitos ja koululaitoksen myöhempi kehitys ovat asioita, joista on syytä olla ylpeitä. Jokaisen ei tarvitse korkeastikouluttautua, mutta jokaisella, varallisuudesta riippumatta tulee olla siihen mahdollisuus. 

Minulle suomalainen kulttuuri, kulttuuriperintö, luonto ja neljä vuoden aikaa, muun muassa, ovat tärkeitä asioita. Minun suomalaisuuttani ei ole vihan lietsonta, rasismi ja sen semmoiset. 


4.12.2015

Neljäs.


Tämän päivän jouluhetkikuvana kuva eilisestä sateenkaaresta. Kuvat ovat hieman suttuisia, kännykällä räpsäistyjä. Hetki oli satumainen. En ole kai ennen nähnyt sateenkaarta joulukuussa.

3.12.2015

Kolmas.


Tein pari vuotta sitten joulukalenterin. Tähtikangas muistuttaa vanhoista verhoista, jotka eivät enää sopineet minnekään. Nauhat ovat äidiltäni saatuja aarteita, joita en ole malttanut käyttää. Tässä ne säilyvät, toivon kalenterin käytöstä rakentuvan perinteen. Se voi muotoutua, kerätä mukaansa uusia muistoja tulevaisuuden menneistä jouluista. Ehkä lapseni intoutuvat ompelemaan siihen lisäkoristuksia. 

2.12.2015

Toinen.


Joulukorttikuvissa valkea joulu, mutta tässä ajassa joulukuun ensimmäinen satoi pisaroita ikkunaan. Yht' äkkiä, katsellessani pimeyteen, pisarat jouluvalojen loisteessa alkoivat tuikkia kuin tuhannet timantit.

Joulukuun toisen aamun sain kulkea tähti taivaan alla.

1.12.2015

Ensimmäinen.

Joulukuun saapuessa amaryllis nupuillaan, kuin heräilevä joulumieli. Haaveillen joulukuun pyyhkivän pois marraskuisen harmauden.