18.11.2015

Kodinvaihtosuunnitelmia.


Sydän väpättäen selailen valokuvia. Huomaan, että kovin vähän on tullut kotia kuvailtua. Muutenkin olen vähän sellainen detaljien kuvailija. Tietokoneelta löytyy kuvia peltipurkeista, helmikuisista tulppaaneista, pihalla olleista kovakuoriaista ja niin pois päin, mutta kovin vähän varsinaisia kotikuvia. 

Vihdoin teimme sen mitä olemme jo vaikka kuinka kauan pohtineet - laitoimme kodin myyntiin. Mitään tietoa tulevasta kodista meillä ei ole. Välillä iskeekin epätoivo. Voimmeko koskaan löytää parempaa kotia? Juuri sitä T A L O A, kun ei ole vielä tullut vastaan, joka huutaisi meitä luokseen. Oliko tämä virhe? Ja toisaalta, mahtaakohan kukaan tätä ostaa?


Onhan tätä asiaa jo arvottu vaikka kuinka kauan. Kyllä kai se kiva talo, kivassa paikassa, kivan kokoisella (ei liian pienellä, ei liian isolla) pihalla jossain meitä varten on. Sellainen meidän arkielämän realiteetteihin sopiva.

Huomaan tarkastelevani kotiamme nostalgisten lasien läpi. Valokuvissakin on aina kesä tai runsasluminen talvi. Pessimisti minussa kuvittelee mielessään talon hankinnasta seuraavan dystopian. Optimisti uskoo haaveeseen - keväällä istun oman kukkivan omenapuun alla siemailemassa aamukahvia. Ja jos omenapuuta ei ole, istutan sellaisen.





1 kommentti :

  1. Eiköhöhän sen tiedä sitten kun se oikea talo tulee vastaan.

    VastaaPoista