20.6.2015

Kalliolla kukkulalla.




Juhannuspäivän kunniaksi aurinko ja tuuleton sää ilahdutti meitä, kunnes jo satoikin taas taivaan tääydeltä. Pilvet näyttivät enteilevän ukkosta, mutta ne toivatkin vain sateen.

Poutasään aikaan, pilvien kerääntyessä taivaalle, kävimme Porin Ruosniemessä olevalla kalliolla ja lammella. En oikeastaan tiedä mikä paikan oikea nimi on. Joku puhuu Ankkalammesta, toinen louhoksesta. Kiipesimme kalliolle katselemaan maisemia. Toisaalla siinsi kaupunki, kirkontorni ja tehtaanpiippukin. Toisaalla maalaismaisema vehreine peltoineen.

Tällaiset hetket ovat niitä Hetkiä. Nuo hetket ovat pieniä pysähdyksiä kaiken kohelluksen keskellä, muistutuksia siitä mikä oikeasti on tärkeää. Ei silläkään oikeastaan ollut väliä, että lintu kakkasi lippikselleni. Ihan vain pysähtyä hetkeksi. Aistia luonnon läsnäolo. Pohtia minne polut vievät (joskus lähden niitä kulkemaan).

2 kommenttia :

  1. Kauniit näkymät siellä on, oli paikan nimi sitten kumpi vaan :) Ihanaa kesää!

    VastaaPoista