13.2.2015

Muistamisen ja kertomisen tärkeys.





En tiedä koska väitöskirjani lopulta valmistuu, mutta tajusin kuinka paljon tämä ajanjakso on minuun ihmisenä vaikuttanut. Väitöskirjassa ei ole kyse vain tutkimuksen tuottamisesta. Kyse on myös yksilöllisestä oppimis- ja kasvuprosessista.

Lukiessani Alessandro Portellin teosta "Käsky on täytetty - Historia, muisti ja verilöyly Roomassa 1944" yht'äkkiä tajusin kuinka muistitietoon ja kerrontaan perehtyminen on vaikuttanut minuun ihmisenä. Näen maailman täynnä kertomuksia ja vaikenemisia. Rekonstruktioita. Näen tarinoita, jotka on kerrottava. Taisteluja muistamisista.

Tässä ajassa se mitä, miten ja miksi muistetaan ja kerrotaan, näyttää olevan erityisen ajankohtaista. Unohtamatta sitä, mikä unohdetaan. Kenties pelottavassakin määrin. Olisi paljon kerrottavaa ja muistettavaa.

2 kommenttia :

  1. Minun lasten ukki kaivaa juuri esiin kaikkea vanhaa tietoa liittyen häneen tai tuntemiinsa ihmisiin. Mielenkiintoista on kuinka jotkut asiat punoutuvat yhteen jossain kohtaa historiaa ja sitten taas tiet eroavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Menneisyyden kaiveleminen on jännittävää puuhaa. Yllättäviä punoutumia ja vaikka mitä.

      Poista