12.2.2014

Tulppaaneja, tulppaaneja.



Ostin tulppaaneja. Ne merkitsevät minulle helmikuuta. Toivoin niiden houkuttelevan auringon esiin, mutta jouduin turvautumaan keinovaloon. Taivas vetäytyi entistäkin tiiviimpään harmauteen. Yön hentoinen lumiutu muuttui kumisaapaskeliksi.


10 kommenttia :

  1. Onneksi kumisaappaatkin kuuluvat kevääseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevääseen ne kuuluvat, mutta eivät minun helmikuuhuni.:)

      Poista
  2. No kyllä nuo tulppaanit piristävät tämän harmauden keskelläkin. Minäkin niitä juuri kannoin kotiin! Teillä on muuten kivan näköinen pöytäryhmä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piristävät kummasti! Olen ihan varma, että ne antoivat lisäpotkua työhönkin :) Kiitos, tuo pöytä on minulle kovin rakas. Maalinrapsutus on ollut käynnissä jo useamman vuoden, mutta verstaan puuttuessa etenee hitaasti. Mutta onhan se jännä noinkin.

      Poista
  3. Mutta onneksi sinulla sentään on nuo tulppanit. Minäkin sain sunnuntaina kukkia ja iloitsen niistä täällä sumun keskellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukista on iloa näinä harmaina päivinä.

      Poista
  4. Oih, mitä värejä, sekä kukissa että keittiössä! Ja tiedätkö, pakko sanoa että kiinnitin paikkakuntaasi lämpimästi huomiota, olen läheltä kotoisin ja asunut Porissakin joitakin vuosia. Pori on minulle se Kotikaupunki <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että tulit vierailulle blogiini. Pori on minullekin se kotikaupunki, vaikka en ihan täältä olekaan kotoisin. Uskoin lähteväni lopullisesti jonnekin kauas, mutta tänne päädyin :) Näin on hyvä <3

      Poista