9.2.2014

Missä olet helmiaurinko?


Satoi, satoi ropisi. Lumi katosi. Oi missä olet helmikuinen aurinko? Hanget ovat valuneet viemäreihin täällä kaupungissa. 

Helmikuussa iskee sisustus- ja siivouskuume. Joka vuosi. En tiedä heräänkö helmikuun lapsena jostakin horroksesta. Tahtoisin kodin kertaheitolla siistiksi, mikä on sula mahdottomuus kaltaiselleni epäjärestyksen mestarille. Haluaisin ympärilleni tilaa ja puhtautta. Samalla nousee omakotitalokuume, puutarhakuume ja ja ja ja. Sen ajan jonka voisin mainiosti käyttää siivoamiseen, käytän selaillen nettiä. Huokailen sisustusblogien äärellä. Haukon ihastuneena henkeäni puutarhablogien kukkaloistossa. Katson hurmioituneena suuria kurpitsoja (siis ihan oikeita kurpitsoja). Katselen tapettimalleja ja kaikkea kivaa, minkä selitän itselleni olevan hyödyllistä noin niin kuin tulevaisuuden ajankäyttöä ajatellen. Jos siis oikeasti saatamme omakotitalohaaveemme toteen pian. 

Olen minä oikeastikin siivoillut. Tuskaillen parhaillani tarpeettomiksi jääneiden vauvavaatteiden ja -tavaroiden äärellä. Pitäisi lajitella, silittää, kuvata ja laittaa myyntiin. 

P.S. Sisustusinnostukseni on levinnyt tänne blogiinkin. Yritin päivittää ulkoasua. Samalla hukkasin kaikenlaista, mutta korjailen tilannetta luppoaikoina.

2 kommenttia :

  1. Kuulostaa tutulta tuo kuumeilu, meiltä tosin löytyy jo se omakotitalo, mutta tässä vaiheessa vuotta alkaa aina haaveilla puutarhajutuista ja kämppää voisi aina vähän kohentaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä ihminen heräilee siinä luonnonkin heräillessä :)

      Poista