30.8.2012

Suon hiljaisuus.

Suoretkellä heinäkuussa. Neljävuotias katseli innoissaan pitkospuilla vilistäviä hämähäkkejä. Ihasteli liiteleviä sinisiipiä. Pienin, tuolloin muutaman viikon ikäinen, uinui kantorepussa. Hiljaisuus. Ihanuus. Miksi niin harvoin tulee lähdettyä pois kaupungin, vaikkakin pienen kaupungin, kohinasta. Tahtoisin opettaa lapseni enemmän luontoihmisiksi, kuin itse olen. Asuappa lähempänä luontoa. Haave.


Syksyn tullen on uusien tuulien aika. Tervetuloa lukemaan blogiani.